Päästökauppajärjestelmän Järjestelmä Direktiivi

EUR-Lex Pääsy Euroopan unionin lainsäädäntöön. Päästöoikeuksien päästökauppajärjestelmä. Kioton pöytäkirjan mukaisesti EU sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuosien 2008 ja 2012 välillä kahdeksalla verratulla tasolla vuonna 1990. Toisen sitoumuksen se on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoihin. EU sitoutuu noudattamaan sitoumuksiaan EU: n luomaan kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmän EU: hun. Jokainen korvaus edustaa lupaa laskea 1 tonni hiilidioksidi-hiilidioksidi tai hiilidioksidiekvivalentti tietyn ajanjakson aikana. Päästökauppajärjestelmä ETS on kulmakivi EU: n politiikasta ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sen keskeiseksi välineeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti. EU: n päästökauppajärjestelmä otettiin käyttöön ensimmäisen kerran 2005 Se on kehittynyt ajan myötä alkuperäisten säädösten, EY 2003 87 EY: n muutossarjoilla. EU: n päästökauppajärjestelmän nykyinen kolmas vaihe alkoi vuonna 2013, ja se kestää 020. EU: n päästökauppajärjestelmä kattaa voimalaitokset ja tuotantolaitokset sekä lentoyhtiöt, jotka lentävät Euroopan lentoasemien välillä. 1.1.2005 alkaen toimijoilla, joilla on direktiivin soveltamisalaan kuuluvia toimintoja, on oltava asianmukaiset kasvihuonekaasupäästölupat. EU: n ETS järjestelmä kattaa hiilidioksidipäästöt hiilidioksidipäästöistä voimalaitoksilta, laaja valikoima energiaintensiivisiä teollisuusaloja ja kaupallisia lentoyhtiöitä. Myös alumiinituotannosta peräisin olevien tiettyjen happojen ja perfluorihiilivetyjen tuotannosta peräisin olevat typpioksidipäästöt sisältyvät tähän. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset myöntävät luvat kasvihuonekaasupäästöt, jos he ovat vakuuttuneita siitä, että toiminnanharjoittaja pystyy seuraamaan ja raportoimaan päästöistään. Yhtenäinen EU: n laajuinen päästöoikeuksien enimmäismäärä, joka laskee vuosittain 1 74: llä, operaattorit saavat tai ostavat päästöoikeuksia, joita ne voivat kauppaa keskenään Ne voivat myös vaihtaa rajallisia määriä kansainvälisiä hyvityksiä päästöjen säästötavasta Kaikkien toimijoiden on seurattava ja ilmoitettava päästöt toimivaltaisille viranomaisille. Riippumattomat tarkastajat tarkastavat raportit. Kuluttajien on vuosittain annettava riittävästi päästöoikeuksia päästöjen kattamiseksi, muutoin määrättävät sakot. Vuodesta 2013, päästöoikeuksien huutokauppa on käyttöoikeuden myöntämisperiaate. Tehdaslaitosten maksutta vapauttamien päästöoikeuksien osuus vähenee 30: een vuonna 2020. Sähköntuotannolle ei periaatteessa makseta ilmaiseksi. Vähintään 50 päästöoikeuksien huutokaupoista saatavaa tuloa olisi joita EU-maat käyttävät ilmastoon liittyviin tarkoituksiin, esimerkiksi teollisuuden hiilidioksiditeetin vähentämiseen. Joka vuosi EU-maat raportoivat Euroopan komissiolle direktiivin soveltamisesta. Ehdotus EU: n päästökauppajärjestelmän tarkistamiseksi vaiheessa 4 2021-2030 vuoden 2030 ilmasto - ja energiapolitiikan puitteissa hyväksyttiin heinäkuussa 2015. Ehdotuksella pyritään vähentämään EU: n päästöoikeuksien päästöjä 43 kun tämä säädös on sovellettu. EY: n perustamissopimuksen 2003 87 artikla tuli voimaan 25. lokakuuta 2003, ja se oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä EU: n jäsenvaltioissa 31. joulukuuta 2003 mennessä. EU: n päästökauppajärjestelmä EU: n päästökauppajärjestelmä on ensimmäinen ja vielä kaukana suurin kansainvälinen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppajärjestelmä, se kattaa yli 11 000 voimalaitosta ja tuotantolaitosta 28 EU-maassa, Islannissa, Norjassa ja Liechtensteinissa sekä ilmailutoiminnassa. Cap and trade - periaate EU: n päästökauppajärjestelmä toimii tämän periaatteen mukaisesti Päästöraja tai - raja asetetaan tiettyjen kasvihuonekaasujen kokonaismäärään, joka voidaan kasvattaa tehtaiden, voimalaitosten ja muiden laitteistojen avulla järjestelmässä Korkki pienenee ajan myötä, jotta kokonaispäästöt vähenevät Järjestelmä mahdollistaa päästöoikeuksien kaupan siten, että laitosten ja ilma-alusten käyttäjien kokonaispäästöt pysyvät korkissa ja vähiten kustannuksia voidaan vähentää päästöjen vähentämiseksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston 13. lokakuuta 2003 tekemässä päätöksessä kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96 61 muuttamisesta EYVL L 275, 25.10.2003, s. 32-46. Direktiivin 2003 87 EY muutoksia on muutettu joka on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin Tämä konsolidoitu toisinto on asiakirjojen arvoa koskeva saapumisaika Asetus EU N: o 1031/2010, annettu 12 päivänä marraskuuta 2010, huutokaupan ajoituksesta, hallinnosta ja muista näkökohdista Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003 87 EY nojalla tehtyjen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien vahvistamisesta EUVL L 302, 18.11.2010, s. 1-41 Ks. konsolidoitu versio Päätös 2011 278 EU, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003 87 87 10 a artiklan mukaisten päästöoikeuksien yhdenmukaistamista koskevien unionin tasolla sovellettavien siirtymäkauden sääntöjen vahvistamisesta tiedoksi asiakirjojen C 2011 2772 EUVL L 130, 17.5.2011, s. 1-45 Katso konsolidoitu versio EU: n asetus N: o 600 2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, kasvihuonekaasupäästöjen raja-arvojen ja tonnikilometrikkoraporttien tarkastamisesta sekä todentajien akkreditoinnista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003 87 EY mukaisesti EUVL L 181 , 12 7 2012, s. 1-29: n asetus EU 601/2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista direktiivin 20 03 87 EYVL L 181, 12.7.2012, s. 30-104 Katso konsolidoitu versio EU: n asetus (EU) N: o 389/2013, annettu 2 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan unionin rekisterin perustamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003 87 neuvoston päätökset, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset N: o 280/2004 ja N: o 406/2009, sekä komission asetusten N: o 920/2010 ja N: o 1193 2011 kumoamisesta EUVL L 122, 13.5.2013, s. 1-59 Ks. EU-N: o 1123/2013, annettu 8 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003 87 EY mukaisten kansainvälisten luottotietojen vahvistamisesta EUVL L 299, 9.11.2013, s. 32-33 Päätös 2013 448 EU, 5. syyskuuta 2013, toimet kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien väliaikaisesta myöntämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87 / EY 11 3 artiklan mukaisesti EUVL L 240, 7.9.2013, s. 27-35 Päätös Deci sion 2014 746 EU, annettu 27 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003 87 EY nojalla luettelosta aloista ja alasektoreista, joiden katsotaan olevan alttiina merkittävälle hiilivuodolle, 2019 EYVL L 308, 29.10.2014, s. 114-124. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös EU 2015 1814, annettu 6 päivänä lokakuuta 2015, Euroopan unionin kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmän markkinoiden vakausreservin perustamisesta ja toiminnasta sekä sen muuttamisesta Direktiivi 2003 87 EY EYVL L 264, 9.10.2015, s. 1-5. Viimeinen päivitys 07 07 2016.Konsultti EU: n päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta EU: n päästökauppajärjestelmää koskevaan direktiiviin. Kuulemisen tarkoitus. Eurooppa-neuvosto sopi 24. lokakuuta 2014 ilmaston ja energian 2030-kehyksestä mukaan lukien sitova kotimainen tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vähintään 40 vuonna 2030 vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteen saavuttamiseksi Eurooppa-neuvosto sopi, että EU: n päästöt T radiaattorijärjestelmää on vähennettävä vuoteen 2005 mennessä 43. Uudistettu EU: n päästökauppajärjestelmä on edelleen tärkein väline päästöjen vähentämistavoitteen saavuttamiseksi. Korkki laskee vuotuisen lineaarisen vähennyskertoimen 2 2 sijasta nykyisen 1 74 sijasta vuodesta 2021 lähtien, EU: n päästökauppajärjestelmään tarvittavien päästövähennysten saavuttaminen Eurooppa-neuvosto antoi lisäksi strategisia ohjeita useista päästövähennystavoitteen toteutumisesta, eli vapaasta allokaatiosta teollisuudelle, nykyaikaistamis - ja innovaatiorahaston perustamisesta, päästöoikeuksien vapaaehtoisesta jakamisesta sähköntuotannon uudenaikaistamiseen joissakin jäsenvaltioissa. Näiden alojen eurooppalaisten johtajien strategiset ohjeet liitetään lainsäädäntöehdotukseen EU: n päästökauppajärjestelmän tarkistamiseksi vuoden 2020 jälkeen. Tämä on tärkeä osa jolla on tulevaisuuteen suuntautuva ilmastopolitiikka, joka on määritelty keskeiseksi toiminta-alueeksi puheenjohtajan Junckerin poliittisia suuntaviivoja uudelle komission puolesta. Tämänhetkisen sidosryhmien kuulemisen tarkoituksena on kerätä sidosryhmien näkemyksiä näistä seikoista. Tämä kuuleminen keskittyy kysymyksiin, joita ei ole vielä käsitelty äskettäin 2030-vauhtia koskevissa kuulemisissa. Vaikutustenarviointi hiilen vaikutusten arvioinnissa vuotoilmoitusta vuosille 2015-2019 ja vuoden 2020 jälkeisten hiilivuotosäännösten kuulemista. Jotta voitaisiin kartoittaa direktiivillä 2003 87 perustetulla EU: n päästökauppajärjestelmällä poliittinen toimenpide, tämä kuuleminen sisältää myös kysymyksiä tämän politiikan yleisestä arvioinnista toimenpide Kyselylomake koostuu 7 luvusta. Sinua pyydetään vastaamaan kysymyksiin, jotka koskevat teitä koskevia lukuja. Miten lähetät rahoitusosuutesi? Avoimuuden vuoksi komissio pyytää organisaatioita, jotka haluavat esittää huomautuksia julkisten kuulemisten yhteydessä. antaa komissiolle ja suurelle yleisölle tietoja kenestä ja mitä heistä edustaa rekisteröitymällä avoimuusrekisteriin ja allekirjoittamalla sen käyttäytymissäännöt Jos organisaatio päättää olla toimittamatta näitä tietoja, komission ilmoittama toimintalinja on luetella rahoitusosuuden osana yksittäisiä maksuja koskevat neuvottelutavat, ks. KOM 2002 704 ja tiedonanto ETI-seurannasta, ks. COM 2007 127, 21 03, 2007. Jos organisaatiosi ei ole rekisteröity, sinulla on tilaisuus rekisteröityä nyt. Saatujen kommenttien julkaiseminen Internetissä On tärkeää lukea tähän tietosuojaseloste kuulemista koskevia tietoja siitä, miten henkilötietojasi ja rahoitusosuuttasi käsitellään. Tutustu kyselyyn. EU: n päästökauppajärjestelmä EU: n päästökauppajärjestelmä. EU: n päästökauppajärjestelmä EU: n päästökauppajärjestelmä on kulmakivi EU: n politiikasta ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sen keskeiselle välineelle vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti Se on maailman ensimmäinen merkittävä hiilimarkkina ja pysyy suurimpana. toimii 31 maassa kaikki 2 8 EU-maata sekä Islantia, Liechtensteinia ja Norjaa. Päästöt yli 11 000 raskasta energiaa käyttävästä laitoksesta ovat voimalaitoksia teollisuuslaitosten ja näiden maiden välillä toimivien lentoyhtiöiden kanssa. EU: n kasvihuonekaasupäästöjen osuus on 45. Korkki - ja kauppajärjestelmä. EU: n päästökauppajärjestelmä toimii kapasiteetin ja kaupan periaatteen mukaisesti. Korkki asetetaan tiettyjen kasvihuonekaasujen kokonaismäärään, jonka järjestelmät kattavat laitokset. Korkki lyhenee ajan kuluessa niin, että päästöt vähenevät. tai ostaa päästöoikeuksia, joita ne voivat kauppaa toistensa kanssa tarpeen mukaan. Ne voivat myös ostaa rajallisia määriä kansainvälisiä hyvityksiä päästöjä säästävistä hankkeista ympäri maailmaa. Käytettävissä olevien päästöoikeuksien kokonaismäärä rajoittaa niiden arvon. Jokaisen vuoden jälkeen yrityksen on annettava tarpeeksi päästöoikeuksia kattamaan kaikki päästöt, muutoin raskaat sakot Jos yritys vähentää päästöjään, se voi pitää o kattaa sen tulevat tarpeet tai myydä ne toiselle yritykselle, joka on jäänyt pois päästöoikeuksista. Trading tuo joustavuutta, joka takaa päästöjen leikkaamisen, jos se maksaa vähiten. Hiilihapon hinta edistää myös investointeja puhtaisiin, vähähiilisiin teknologioihin. vaiheesta 3 2013-2020. EU: n päästökauppajärjestelmä on nyt kolmannessa vaiheessaan merkittävästi erilainen kuin vaiheet 1 ja 2. Pääasialliset muutokset ovat edellistä kansallista kapasiteettia. on maksutapahtumien myöntämisen oletusmene - telmä maksuttoman allokoinnin sijasta ja yhdenmukaistettuja kohdentamissääntöjä sovelletaan päästöoikeuksiin, jotka on vielä luovutettu vapaaksi. Muita sektoreita ja kaasuja sisälsi 300 miljoonaa päästöoikeutta, jotka on varattu uudelleentarkastelijarekisteriin innovatiivisen uusiutuvan energian käyttöönoton rahoittamiseksi tekniikoita ja hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia NER 300 - ohjelman avulla. Kattavat osat ja kaasut. Järjestelmä kattaa seuraavat alat ja kaasut, joissa keskitytään päästöihin, jotka voidaan mitata energiatehokkaita teollisuusaloja, kuten öljynjalostamot, terästehtaat sekä raudan, alumiinin, metallien, sementin, kalkin, lasin, keramiikan tuottaminen, tuotannon ja markkinoinnin korkeatasoinen hiilidioksidi-CO 2. , sellu, paperi, pahvi, hapot ja orgaaninen kemikaalien tuonti bulkkiin. nitriilisten, adipiinisten ja glyoksyylihappojen ja glyoksaalifluorihiilivetyjen valmistuksessa käytettävät nitraatti-, adipiinihappo - ja glyoksaalihapot sekä glyoksaali - fluorihiilivedyt PFC: t alumiinin tuotannosta. Osallistuminen EU: n päästökauppajärjestelmään on pakollista näiden alojen yrityksille Joillakin aloilla otetaan huomioon vain tietyn kokoisia kasveja. Tietyt pienet laitokset voidaan sulkea pois, jos hallitukset ottavat käyttöön verotuksellisia tai muita toimenpiteitä, jotka vähentävät päästöjään vastaavalla määrällä. Ilmailualalla vuoteen 2016 asti EU: n päästökauppajärjestelmä koskee vain päästövähennykset. EU: n päästökauppajärjestelmä on osoittanut, että hiilidioksidipäästöjen laskeminen ja sen kaupankäynti voivat toimia päästöissä järjestelmään kuuluvista laitoksista on laskenut suunnitelmissaan noin 5 verrattuna vaiheen 3 alkuvuodesta 2013 ja vuoden 2015 lukuja. Vuonna 2020 järjestelmään kuuluvien alojen päästöt ovat 21 vähemmän kuin vuonna 2005. Hiilimarkkinoiden kehittyminen vuonna 2005 , EU: n päästökauppajärjestelmä on maailman ensimmäinen ja suurin kansainvälinen päästökauppajärjestelmä, joka on yli kolme neljäsosaa kansainvälisestä hiilikaivoksesta. EU: n päästökauppajärjestelmä innostaa päästökaupan kehittämistä muissa maissa ja alueilla EU pyrkii yhdistämään EU: n Päästökauppajärjestelmä muiden yhteensopivien järjestelmien kanssa. EU: n päästökauppajärjestelmä. EU: n päästökauppajärjestelmän kuvaus 3. vaiheen lainsäädäntöä koskeva direktiivi 2003 87 EY. Työ ennen komission lokakuun 2001 ehdotuspyyntöä koskevaa komission ehdotusta. Neuvosto ja parlamentti, mukaan lukien neuvoston yhteinen kanta. Vaihda kaikki kysymykset. Kysymyksiä ja vastauksia tarkistetusta EU: n päästökauppajärjestelmästä joulukuussa 2008. Mitä päästömallia EU: n päästökauppajärjestelmän tavoitteena on auttaa EU: n jäsenvaltioita saavuttamaan sitoumuksensa rajoittaa tai vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaalla tavalla. Osallistuvien yritysten ostaminen tai myyminen päästöoikeuksien avulla mahdollistaa päästövähennysten saavuttamisen vähintään kustannukset. EU: n päästökauppajärjestelmä on EU: n ilmastomuutoksen torjuntastrategian kulmakivi. Se on maailman ensimmäinen hiilidioksidipäästöjen kansainvälinen kauppajärjestelmä, ja se on ollut toiminnassa vuodesta 2005 alkaen. Tammikuusta 2008 lähtien se ei koske pelkästään 27 EU: n jäsenvaltiota, mutta myös kolme muuta Norjan, Islannin ja Liechtensteinin Euroopan talousalueeseen kuuluvia jäseniä. Nykyään se kattaa yli 10 000 laitosta energia - ja teollisuusaloilta, jotka ovat kollektiivisesti vastuussa lähes puolesta EU: n hiilidioksidipäästöistä 2 ja 40 kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä Heinäkuussa 2008 sovitun EU: n päästökauppadirektiivin muuttaminen tuo ilmailualan järjestelmään vuodesta 2012 lähtien. Miten emissio EU: n päästökauppajärjestelmä on päästökauppajärjestelmä, eli se rajoittaa sallittujen päästöjen kokonaismäärää, mutta siinä sallitaan järjestelmän osanottajille mahdollisuus ostaa ja myydä päästöoikeuksia niiden edellyttämällä tavalla. Nämä päästöoikeudet ovat yhteisiä kaupankäyntivaluutta järjestelmän ytimessä Yksi päästöoikeus antaa haltijalle oikeuden päästää yksi tonni hiilidioksidia tai vastaavaa määrää toista kasvihuonekaasua. Päästöoikeuksien kokonaismäärä päästää markkinoiden niukkuutta. Ensimmäisessä ja toisessa kaupankäynnissä että jäsenvaltioiden oli laadittava kansallisia jakosuunnitelmia kansallisista jakosuunnitelmista, jotka määrittävät päästöttömien päästöttömien päästöjen kokonaismäärän ja kuinka monta päästöoikeutta jokainen laitos maahansa saa. Jokaisen vuoden lopussa laitosten on luovuttava päästöoikeuksistaan ​​vastaavista päästöistä. pitää päästöt alle niiden taso päästöoikeudet voivat myydä ylimääräiset päästöoikeudet niille, joilla on vaikeuksia pitää niiden päästöt noudattaen niiden al alentamisella on mahdollisuus valita omia päästöjään vähentäviä toimenpiteitä, kuten investoimalla tehokkaampaan teknologiaan tai käyttämällä vähemmän hiilidioksidipäästöisiä energialähteitä tai hankkimalla markkinoilla tarvittavia ylimääräisiä päästöoikeuksia tai näiden kahden yhdistelmän avulla. Tällaiset valinnat ovat todennäköisesti suhteelliset kustannukset Tällä tavoin päästöt vähenevät aina, kun se on kaikkein kustannustehokkain. Kuinka kauan EU: n päästökauppajärjestelmä on toiminut. EU: n päästökauppajärjestelmä käynnistettiin 1. tammikuuta 2005 Ensimmäinen kaupankäyntijakso kesti kolme vuotta vuoden 2007 loppupuolella, ja se oli oppimisvaihe, jotta valmistauduttaisiin ratkaisevaan toiseen kaupankäyntijaksoon. Toinen kaupankäyntijakso alkoi 1. tammikuuta 2008 ja päättyy viisi vuotta vuoden 2012 loppuun. Toisen kaupankäynnin ajan tärkeys johtuu siitä, että on sama kuin Kioton pöytäkirjan ensimmäinen sitoumuskausi, jonka aikana EU: n ja muiden teollisuusmaiden on täytettävä tavoitteensa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi tai vähentämiseksi. Toinen kaupankäynti ajanjaksolla EU: n päästökauppajärjestelmän päästöt ovat rajattu noin 6 5: een vuoden 2005 tasolle, jotta voidaan varmistaa, että koko EU ja jäsenvaltiot erikseen toimittavat Kioton sitoumuksensa. Mitkä ovat tähän mennessä saadut kokemukset. EU: n päästökauppajärjestelmä on asettamaan hiilidioksidipäästöt ja osoittautunut kasvihuonekaasupäästöjen kaupaksi Ensimmäinen kaupankäyntijakso onnistui menestyksekkäästi luomaan päästöoikeuksien vapaan kaupan kaikkialla EU: ssa, otti käyttöön tarvittavan infrastruktuurin ja kehitti dynaamiset hiilimarkkinat Ensimmäisen vaiheen ympäristöhyöty voi olisi rajoitettava liiallisen päästöoikeuksien jakamisen vuoksi joissakin jäsenvaltioissa ja tietyillä aloilla, johtuen pääosin päästöennusteista, ennen kuin todennetut päästötiedot saatiin saataville EU: n päästökauppajärjestelmässä. Kun vuoden 2005 todennetut päästöjen tiedot julkistivat tämän ylimääräisen jakamisen, markkinat reagoivat odotetusti alentamalla päästöoikeuksien markkinahintaa Todennettujen päästötietojen saatavuus on mahdollistanut komissio on varmistanut, että toisen vaiheen kansallisten määrärahojen yläraja asetetaan tasolle, joka johtaa todellisten päästövähennysten vähentämiseen. Tähän mennessä on todettu tarve varmistaa tarkistetut tiedot, mutta EU: n päästökauppajärjestelmän yhdenmukaistaminen on välttämätöntä varmistaa, että EU saavuttaa päästövähennystavoitteensa vähiten kustannuksin ja vähäisillä kilpailunvääristymillä. Yhdenmukaistamisen tarve on selkein suhteessa päästöoikeuksien enimmäismäärän asettamiseen. Kahdella ensimmäisellä kaupankäyntiprosessilla voidaan myös osoittaa, että kansallisten menetelmien päästöoikeuksien jakaminen laitoksille uhkaa oikeudenmukaista kilpailua sisämarkkinoilla Lisäksi tarvitaan laajempaa yhdenmukaistamista, selvennystä ja hienosäätöä järjestelmän soveltamisalan, EU: n ulkopuolisten päästövähennysprojektien saatavuuden ja EU: n päästökauppajärjestelmän yhdistämisen edellytysten mukaisesti päästökauppajärjestelmiin muualla ja seurannasta, tarkastamisesta ja raportoinnista jotka ovat tärkeimpiä muutoksia EU: n päästökauppajärjestelmään ja siitä, milloin ne tulevat voimaan. Sovittuja suunnittelumuutoksia sovelletaan kolmannesta kauppakaudesta eli tammikuusta 2013 lähtien. Valmistelutyöt aloitetaan välittömästi, mutta sovellettavat säännöt eivät muutu Tammikuussa 2013. EU: n päästökauppajärjestelmä kolmannella kaudella on tehokkaampi, yhdenmukaisempi ja oikeudenmukaisempi järjestelmä. Tehostettu tehokkuus saavutetaan pitemmällä kaupankäynnillä 8 vuotta 5 vuoden sijasta, vankka ja vuotuisen päästörajan vuosittainen väheneminen vuoteen 2020 verrattuna vuoteen 2005 verrattuna ja huutokaupan määrä kasvoi merkittävästi alle 4: sta vaiheessa 2 yli puoleen vaiheessa 3. Yhteensovittamista on sovittu monilla aloilla, - EU: n laajuisen enimmäismäärän vahvistaminen vaiheiden 1 ja 2 kansallisten ylärajojen sijasta ja siirtymäkauden myöntämistä koskevien sääntöjen sijasta. Järjestelmän oikeudenmukaisuutta on huomattavasti lisätty siirtymällä EU: n laajuisiin ilmanlaadun jakamista koskevia sääntöjä ja ottamalla käyttöön uudelleenkohdentamismekanismi, joka antaa uusille jäsenvaltioille mahdollisuuden huutokaistaa lisää päästöoikeuksia. Miten lopullinen teksti vertaillaan komission alkuperäiseen ehdotukseen. Kevään 2007 Eurooppa-neuvoston hyväksymät ilmasto - ja energiatavoitteet on että EU: n päästökauppajärjestelmää koskevan ehdotuksen kokonaisarkkitehtuuri pysyy ennallaan eli päästöoikeuksien määrään sisältyy yksi EU: n laajuinen yläraja ja tämä enimmäismäärä vähenee vuosittain lineaarisen suuntauslinjan mukaisesti, joka jatkuu Kolmannen kauppakauden 2013-2020 loppuun mennessä Suurin ero ehdotukseen verrattuna on se, että päästöoikeuksien huutokauppa asteittain hidastuu. Mitkä ovat tärkeimmät muutokset komission ehdotukseen verrattuna. Yhteenvetona tärkeimmät muutokset, jotka Ehdotukseen on tehty seuraavat ehdotukset: Jäsenvaltioille annetaan vapaaehtoinen ja tilapäinen poikkeus sääntöstä, jonka mukaan päästöoikeuksia ei joka on maksuton sähköntuottajille vuodesta 2013 alkaen. Tämä poikkeusmahdollisuus on sellaisten jäsenvaltioiden käytettävissä, jotka täyttävät tietyt sähköverkon yhteenliitettävyyteen, yhden fossiilisen polttoaineen osuudet sähköntuotannossa ja BKT asukasta suhteessa EU-27: n keskiarvo Lisäksi jäsenvaltioille myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet, jotka voimalaitoksille voidaan myöntää, rajoittavat kyseeseen tulevien laitosten hiilidioksidipäästöjä vaiheessa 1 ja vähenevät seuraavina vuosina. Lisäksi vapaa jakaminen vaiheessa 3 voi olla vain annetaan viimeistään vuoden 2008 lopussa toimiville tai rakenteilla oleville voimalaitoksille. Katso alla olevaan kysymykseen 15 annettu vastaus. Direktiivissä on tarkempia tietoja perusteista, joita käytetään sellaisten alojen tai osa-alojen määrittämiseen, joiden katsotaan olevan alttiina huomattava hiilivuotoriski ja aikaisempi julkaisemista koskeva komission luettelo 31. joulukuuta 2009 Lisäksi tarkistetaan, milloin Kaikkien paljastettujen teollisuudenalojen asennukset saavat 100 ilmaista päästöoikeutta siltä osin kuin ne käyttävät tehokkainta teknologiaa. Vapaa allokaatio teollisuudelle rajoittuu näiden toimialojen päästöjen kokonaispäästöihin vuosina 2005-2007. Kokonaismäärä teollisuusalalla toimiville laitoksille maksettavista päästöoikeuksista vähenee vuosittain päästövähennyksen vähenemisen mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat myös korvata tietyt laitokset sähkönhinnoille siirrettyjen hiilidioksidikustannusten korvaamiseksi, jos hiilidioksidikustannukset saattaisivat muuten altistaa ne hiilivuotoriski Komissio on sitoutunut muuttamaan ympäristönsuojeluun myönnettäviä valtiontukia koskevia yhteisön suuntaviivoja. Katso jäljempänä olevaan kysymykseen 15 annettu vastaus. Päästöoikeuksien huutokaupan taso altistumattomalle teollisuudelle kasvaa lineaarisella tavalla Komissio, mutta sen sijaan, että saavutettaisiin vuoteen 2020 mennessä, se nousee 70 vuoteen 2027 mennessä Komission ehdotuksessa ennakoidaan, että 10: ta huutokauppaa koskevasta päästöoikeudesta jaetaan uudelleen jäsenvaltioista, joissa asuu runsaasti asukasta kohden, ja niille, joilla on alhainen asukasta kohti tuloja, jotta se voisi vahvistaa taloudellista kapasiteettia investoida ilmastoystävällisiin teknologioihin. on lisätty toinen huutokaupattavien päästöoikeuksien jakamismekanismi, jossa otetaan huomioon jäsenvaltiot, jotka vuonna 2005 olivat saavuttaneet kasvihuonekaasupäästöjen vähennys vähintään 20 prosenttiin verrattuna Kioton pöytäkirjan mukaiseen viitevuoden tasoon. Huutokaupan tulojen osuus että jäsenvaltioita suositellaan käytettäväksi ilmastonmuutoksen torjumiseen ja sopeuttamiseen pääasiassa EU: n sisällä mutta myös kehitysmaissa, korotetaan 20: sta 50: een. Tekstissä ehdotetaan JI CDM: n ehdotettua sallittua käyttömäärää hyvitykset 20: n skenaariossa nykyisille toimijoille, jotka saivat alhaisimmat budjetit tuoda ja käyttämään tällaisia ​​luottoja suhteessa varoihin ja luottoihin kaudella 2008-2012 Uudet alat, uudet tulokkaat kaudella 2013-2020 ja 2008-2012 voivat myös käyttää luottoja Käytettävissä olevien luottojen kokonaismäärä ei kuitenkaan saa ylittää 50: tä vuosien 2008 ja 2020 välisen vähennyksen perusteella. Komissio voi sallia pääsyn sertifioituihin päästöihin ja päästövähennysyksiköihin yhteisön järjestelmään kuuluvien toimijoiden osalta. Ks. vastaus alla olevaan kysymykseen 20. 300 miljoonan uuden päästöoikeuden huutokaupasta saatavat tulot uusista tulokkaista tuleville varoille käytetään tukemaan enintään 12 hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevia esittelyhankkeita ja hankkeita, jotka osoittavat innovatiivisia uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä teknologioita. Rahoitusjärjestelyyn liittyy useita ehtoja. Katso alla olevaan kysymykseen 30. Mahdollisuus jättää pienet polttolaitokset pois päältä edellyttäen, että ne kuuluvat vastaavia toimenpiteitä on laajennettu kattamaan kaikki pienet laitokset toiminnasta riippumatta, päästökynnys on ollut r joka on 10 000-25 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa ja kapasiteettikynnys, jota polttolaitosten on lisäksi täytettävä, on korotettu 25 MW: stä 35 MW: iin Näiden kasvanut kynnysarvot kattavat päästöt, jotka mahdollisesti jätettäisiin päästökauppaan järjestelmä on tullut merkittäväksi, ja siksi on lisätty määräys, jotta EU: n laajuisen päästöoikeuksien enimmäismäärää voidaan alentaa vastaavasti. Kansallisia jakosuunnitelmia ei vielä ole kansallisissa toimintasuunnitelmissa. Kansallisissa toimintasuunnitelmissaan vuosien 2005-2007 ja toisen vuosien 2008- Kauppajaksot vuodelle 2012, jäsenvaltiot määrittivät päästöoikeuksien kokonaismäärän ja miten ne jaetaan kyseisille laitoksille. Tämä lähestymistapa on tuottanut huomattavia eroja kohdentamissäännöissä, mikä on kannustanut jokaista jäsenvaltiota suosimaan omaa teollisuuttaan, ja se on johtanut erittäin monimutkaisuuteen. Kolmannesta kauppakaudesta alkaen EU: n laajuinen kapasiteetti on yksi ja päästöoikeudet yhdenmukaistettujen sääntöjen pohjalta kansallisia jakosuunnitelmia ei enää tarvita. Miten päästöraja päätetään vaiheessa 3. EU: n laajuisen korkokannan laskemista koskevat säännöt ovat seuraavat. Vuodesta 2013 päästöoikeuksien kokonaismäärä vähenee vuosittain lineaarisesti Tämän rivin lähtökohtana on jäsenvaltioiden myöntämien päästöoikeuksien vaiheen 2 enimmäismäärä, joka on mukautettu järjestelmän soveltamisalan laajentamiseksi vuodesta 2013 alkaen, sekä kaikki pienet laitokset, jotka jäsenvaltiot ovat päättäneet sulkea pois. Lineaarinen kerroin, jolla vuotuinen määrä vähenee, on 1 74 suhteessa vaiheen 2 korkkiin. Lähtökohtana 1 74: n lineaarisen tekijän määrittämiselle on kasvihuonekaasujen kokonaishyöty yhteensä 20 verrattuna 1990, mikä vastaa 14: n vähennystä vuoteen 2005 verrattuna. EU: n päästökauppajärjestelmä kuitenkin vaatii suurempaa vähennystä, koska se on halvempi vähentää päästöjä päästökauppajärjestelmään kuuluvilla aloilla. vähennyskustannukset ovat 21 EU: n päästökauppajärjestelmän päästövähennyksiä vuoteen 2005 verrattuna vuoteen 2020 mennessä. Vuotta alennetaan noin 10 prosentilla vuoteen 2005 verrattuna aloilla, joita EU: n päästökauppajärjestelmä ei kata. 2020, jonka enimmäismäärä on 1720 miljoonaa päästöoikeutta, ja se merkitsee keskimääräistä kolmannen vaiheen 2013-2015 noin 1846 miljoonan euron päästöoikeuksia ja 11: n vähennystä verrattuna vaiheen 2 capiin. Kaikki ehdotetut absoluuttiset luvut vastaavat toista kaupankäyntiä eikä sen vuoksi oteta huomioon vuonna 2012 lisättävää ilmailua ja muita aloja, jotka lisätään vaiheeseen 3. Komissio määrittää ja julkaisee lopulliset vuosittaiset päästörajoitukset vaiheessa 3 30. syyskuuta mennessä 2010. Kuinka päästöraja päätetään vaiheen 3 jälkeen. Vaiheen 3 ylärajan määrittämiseen käytetty 1 74: n lineaarinen tekijä jatkuu edelleen kaupankäyntijakson päättymisen jälkeen vuonna 2020 ja määrittää neljännen kaupankäynnin Vuosina 2021-2028 ja sen jälkeen sitä voidaan tarkistaa viimeistään vuonna 2025. Tosiasiassa merkittävät päästövähennykset 60-80 vuoteen 1990 mennessä ovat välttämättömiä vuoteen 2050 mennessä, jotta strateginen tavoite voidaan saavuttaa maailmanlaajuisen keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi enintään 2: een C ennen teollisuustasoa. EU: n laajuinen päästöoikeuksien enimmäismäärä määritetään kullekin vuodelle. Tämä vähentää kyseisten laitosten joustavuutta. Ei, laitosten joustavuus ei vähene ollenkaan. Joka vuosi päästöoikeuksia Huutokaupan ja jakelun on oltava toimivaltaisten viranomaisten antama viimeistään 28. helmikuuta Operaattoreiden viimeinen päivä, jona päästöoikeudet on luovutettu, on päästöjä seuraavan vuoden huhtikuun 30. päivä. Jotta toimijat saisivat päästöoikeuksia kuluvana vuonna ennen niiden luovuttamista päästöoikeudet päästöihin edelliseltä vuodelta Päästöoikeudet pysyvät voimassa koko kaupankäynnin aikana ja mahdolliset ylijäämät voidaan nyt laskea käytettäväksi jäljellä olevilla kaupankäynnin aikakausilla tältä osin mikään ei muutu. Järjestelmä säilyy kaupankäyntikausina, mutta kolmas kaupankäyntijakso kestää kahdeksan vuotta vuodesta 2013 vuoteen 2020, toisin kuin viisi vuotta toisessa vaiheessa vuosina 2008-2012. Toinen kaupankäyntijaksolla jäsenvaltiot päättävät yleensä jakaa kullekin vuodelle yhtä suuret päästöoikeuksien määrät. Vuodesta 2013 lähtien lineaarinen vähennys vastaa paremmin odotettuja päästövähennyksiä ajanjaksolla. Mitä ovat vuotuiset päästökauppajärjestelmän vuosittaiset päästörajat kaudelle 2013-2020 Alustavat vuotuiset enimmäismäärät ovat seuraavat. Nämä luvut perustuvat päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan, sellaisina kuin ne ovat voimassa vaiheessa 2 2008-2012, ja komission päätökset vaiheen 2 kansallisista jakosuunnitelmista, joiden määrä on 2083 miljoonaa tonnia. Nämä luvut tarkistetaan useista syistä Ensinnäkin mukautetaan, että otetaan huomioon soveltamisalan laajentaminen vaiheessa 2 edellyttäen, että jäsenvaltiot vahvistavat ja tarkistavat näiden päästöjen aiheuttamat päästöt Toiseksi mukautetaan päästökauppajärjestelmän soveltamisalan laajentamista kolmannella kaudella. Kolmanneksi pienten laitosten mahdollinen opt-out johtaa vastaavasti alennuksen kattoon. Neljänneksi luvut do not take account of the inclusion of aviation, nor of emissions from Norway, Iceland and Liechtenstein. Will allowances still be allocated for free. Yes Industrial installations will receive transitional free allocation And in those Member States that are eligible for the optional derogation, power plants may, if the Member State so decides, also receive free allowances It is estimated that at least half of the available allowances as of 2013 will be auctioned. While the great majority of allowances has been allocated free of charge to installations in the first and second trading periods, the Commission proposed that auctioning of allowances should become the basic principle for allocation This is because auctioning best ensures the efficiency, transparency and simplicity of the system and creates the greatest incentive for investments in a low-carbon economy It best complies with the polluter pays principle and avoids giving windfall profits to certain sectors that have passed on the notional cost of allowances to their customers despite receiving them for free. How will allowances be handed out for free. By 31 December 2010, the Commission will adopt EU-wide rules, which will be developed under a committee procedure Comitology These rules will fully harmonise allocations and thus all firms across the EU with the same or similar activities will be subject to the same rules The rules will ensure as far as possible that the allocation promotes carbon-efficient technologies The adopted rules provide that to the extent feasible, allocations are to be based on so-called benchmarks, e g a number of allowances per quantity of historical output Such rules reward operators that have taken early a ction to reduce greenhouse gases, better reflect the polluter pays principle and give stronger incentives to reduce emissions, as allocations would no longer depend on historical emissions All allocations are to be determined before the start of the third trading period and no ex-post adjustments will be allowed. Which installations will receive free allocations and which will not How will negative impacts on competitiveness be avoided. Taking into account their ability to pass on the increased cost of emission allowances, full auctioning is the rule from 2013 onwards for electricity generators However, Member States who fulfil certain conditions relating to their interconnectivity or their share of fossil fuels in electricity production and GDP per capita in relation to the EU-27 average, have the option to temporarily deviate from this rule with respect to existing power plants The auctioning rate in 2013 is to be at least 30 in relation to emissions in the first period and has to incr ease progressively to 100 no later than 2020 If the option is applied, the Member State has to undertake to invest in improving and upgrading of the infrastructure, in clean technologies and in diversification of their energy mix and sources of supply for an amount to the extent possible equal to the market value of the free allocation. In other sectors, allocations for free will be phased out progressively from 2013, with Member States agreeing to start at 20 auctioning in 2013, increasing to 70 auctioning in 2020 with a view to reaching 100 in 2027 However, an exception will be made for installations in sectors that are found to be exposed to a significant risk of carbon leakage This risk could occur if the EU ETS increased production costs so much that companies decided to relocate production to areas outside the EU that are not subject to comparable emission constraints The Commission will determine the sectors concerned by 31 December 2009 To do this, the Commission will assess int er alia whether the direct and indirect additional production costs induced by the implementation of the ETS Directive as a proportion of gross value added exceed 5 and whether the total value of its exports and imports divided by the total value of its turnover and imports exceeds 10 If the result for either of these criteria exceeds 30 , the sector would also be considered to be exposed to a significant risk of carbon leakage Installations in these sectors would receive 100 of their share in the annually declining total quantity of allowances for free The share of these industries emissions is determined in relation to total ETS emissions in 2005 to 2007.CO 2 costs passed on in electricity prices could also expose certain installations to the risk of carbon leakage In order to avoid such risk, Member States may grant a compensation with respect to such costs In the absence of an international agreement on climate change, the Commission has undertaken to modify the Community guideline s on state aid for environmental protection in this respect. Under an international agreement which ensures that competitors in other parts of the world bear a comparable cost, the risk of carbon leakage may well be negligible Therefore, by 30 June 2010, the Commission will carry out an in-depth assessment of the situation of energy-intensive industry and the risk of carbon leakage, in the light of the outcome of the international negotiations and also taking into account any binding sectoral agreements that may have been concluded The report will be accompanied by any proposals considered appropriate These could potentially include maintaining or adjusting the proportion of allowances received free of charge to industrial installations that are particularly exposed to global competition or including importers of the products concerned in the ETS. Who will organise the auctions and how will they be carried out. Member States will be responsible for ensuring that the allowances given to th em are auctioned Each Member State has to decide whether it wants to develop its own auctioning infrastructure and platform or whether it wants to cooperate with other Member States to develop regional or EU-wide solutions The distribution of the auctioning rights to Member States is largely based on emissions in phase 1 of the EU ETS, but a part of the rights will be redistributed from richer Member States to poorer ones to take account of the lower GDP per head and higher prospects for growth and emissions among the latter It is still the case that 10 of the rights to auction allowances will be redistributed from Member States with high per capita income to those with low per capita income in order to strengthen the financial capacity of the latter to invest in climate friendly technologies However, a provision has been added for another redistributive mechanism of 2 to take into account Member States which in 2005 had achieved a reduction of at least 20 in greenhouse gas emissions c ompared with the reference year set by the Kyoto Protocol Nine Member States benefit from this provision. Any auctioning must respect the rules of the internal market and must therefore be open to any potential buyer under non-discriminatory conditions By 30 June 2010, the Commission will adopt a Regulation through the comitology procedure that will provide the appropriate rules and conditions for ensuring efficient, coordinated auctions without disturbing the allowance market. How many allowances will each Member State auction and how is this amount determined. All allowances which are not allocated free of charge will be auctioned A total of 88 of allowances to be auctioned by each Member State is distributed on the basis of the Member State s share of historic emissions under the EU ETS For purposes of solidarity and growth, 12 of the total quantity is distributed in a way that takes into account GDP per capita and the achievements under the Kyoto-Protocol. Which sectors and gases are c overed as of 2013.The ETS covers installations performing specified activities Since the start it has covered, above certain capacity thresholds, power stations and other combustion plants, oil refineries, coke ovens, iron and steel plants and factories making cement, glass, lime, bricks, ceramics, pulp, paper and board As for greenhouse gases, it currently only covers carbon dioxide emissions, with the exception of the Netherlands, which has opted in emissions from nitrous oxide. As from 2013, the scope of the ETS will be extended to also include other sectors and greenhouse gases CO 2 emissions from petrochemicals, ammonia and aluminium will be included, as will N2O emissions from the production of nitric, adipic and glyocalic acid production and perfluorocarbons from the aluminium sector The capture, transport and geological storage of all greenhouse gas emissions will also be covered These sectors will receive allowances free of charge according to EU-wide rules, in the same way as other industrial sectors already covered. As of 2012, aviation will also be included in the EU ETS. Will small installations be excluded from the scope. A large number of installations emitting relatively low amounts of CO 2 are currently covered by the ETS and concerns have been raised over the cost-effectiveness of their inclusion As from 2013, Member States will be allowed to remove these installations from the ETS under certain conditions The installations concerned are those whose reported emissions were lower than 25 000 tonnes of CO 2 equivalent in each of the 3 years preceding the year of application For combustion installations, an additional capacity threshold of 35MW applies In addition Member States are given the possibility to exclude installations operated by hospitals The installations may be excluded from the ETS only if they will be covered by measures that will achieve an equivalent contribution to emission reductions. How many emission credits from third countries will b e allowed. For the second trading period, Member States allowed their operators to use significant quantities of credits generated by emission-saving projects undertaken in third countries to cover part of their emissions in the same way as they use ETS allowances The revised Directive extends the rights to use these credits for the third trading period and allows a limited additional quantity to be used in such a way that the overall use of credits is limited to 50 of the EU-wide reductions over the period 2008-2020 For existing installations, and excluding new sectors within the scope, this will represent a total level of access of approximately 1 6 billion credits over the period 2008-2020 In practice, this means that existing operators will be able to use credits up to a minimum of 11 of their allocation during the period 2008-2012, while a top-up is foreseen for operators with the lowest sum of free allocation and allowed use of credits in the 2008-2012 period New sectors and new e ntrants in the third trading period will have a guaranteed minimum access of 4 5 of their verified emissions during the period 2013-2020 For the aviation sector, the minimum access will be 1 5 The precise percentages will be determined through comitology. These projects must be officially recognised under the Kyoto Protocol s Joint Implementation JI mechanism covering projects carried out in countries with an emissions reduction target under the Protocol or Clean Development Mechanism CDM for projects undertaken in developing countries Credits from JI projects are known as Emission Reduction Units ERUs while those from CDM projects are called Certified Emission Reductions CERs. On the quality side only credits from project types eligible for use in the EU trading scheme during the period 2008-2012 will be accepted in the period 2013-2020 Furthermore, from 1 January 2013 measures may be applied to restrict the use of specific credits from project types Such a quality control mechanism is needed to assure the environmental and economic integrity of future project types. To create greater flexibility, and in the absence of an international agreement being concluded by 31 December 2009, credits could be used in accordance with agreements concluded with third countries The use of these credits should however not increase the overall number beyond 50 of the required reductions Such agreements would not be required for new projects that started from 2013 onwards in Least Developed Countries. Based on a stricter emissions reduction in the context of a satisfactory international agreement additional access to credits could be allowed, as well as the use of additional types of project credits or other mechanisms created under the international agreement However, once an international agreement has been reached, from January 2013 onwards only credits from projects in third countries that have ratified the agreement or from additional types of project approved by the Commission wil l be eligible for use in the Community scheme. Will it be possible to use credits from carbon sinks like forests. No Before making its proposal, the Commission analysed the possibility of allowing credits from certain types of land use, land-use change and forestry LULUCF projects which absorb carbon from the atmosphere It concluded that doing so could undermine the environmental integrity of the EU ETS, for the following reasons. LULUCF projects cannot physically deliver permanent emissions reductions Insufficient solutions have been developed to deal with the uncertainties, non-permanence of carbon storage and potential emissions leakage problems arising from such projects The temporary and reversible nature of such activities would pose considerable risks in a company-based trading system and impose great liability risks on Member States. The inclusion of LULUCF projects in the ETS would require a quality of monitoring and reporting comparable to the monitoring and reporting of emission s from installations currently covered by the system This is not available at present and is likely to incur costs which would substantially reduce the attractiveness of including such projects. The simplicity, transparency and predictability of the ETS would be considerably reduced Moreover, the sheer quantity of potential credits entering the system could undermine the functioning of the carbon market unless their role were limited, in which case their potential benefits would become marginal. The Commission, the Council and the European Parliament believe that global deforestation can be better addressed through other instruments For example, using part of the proceeds from auctioning allowances in the EU ETS could generate additional means to invest in LULUCF activities both inside and outside the EU, and may provide a model for future expansion In this respect the Commission has proposed to set up the Global Forest Carbon Mechanism that would be a performance-based system for financ ing reductions in deforestation levels in developing countries. Besides those already mentioned, are there other credits that could be used in the revised ETS. Yes Projects in EU Member States which reduce greenhouse gas emissions not covered by the ETS could issue credits These Community projects would need to be managed according to common EU provisions set up by the Commission in order to be tradable throughout the system Such provisions would be adopted only for projects that cannot be realised through inclusion in the ETS The provisions will seek to ensure that credits from Community projects do not result in double-counting of emission reductions nor impede other policy measures to reduce emissions not covered by the ETS, and that they are based on simple, easily administered rules. Are there measures in place to ensure that the price of allowances won t fall sharply during the third trading period. A stable and predictable regulatory framework is vital for market stability The revis ed Directive makes the regulatory framework as predictable as possible in order to boost stability and rule out policy-induced volatility Important elements in this respect are the determination of the cap on emissions in the Directive well in advance of the start of the trading period, a linear reduction factor for the cap on emissions which continues to apply also beyond 2020 and the extension of the trading period from 5 to 8 years The sharp fall in the allowance price during the first trading period was due to over-allocation of allowances which could not be banked for use in the second trading period For the second and subsequent trading periods, Member States are obliged to allow the banking of allowances from one period to the next and therefore the end of one trading period is not expected to have any impact on the price. A new provision will apply as of 2013 in case of excessive price fluctuations in the allowance market If, for more than six consecutive months, the allowance p rice is more than three times the average price of allowances during the two preceding years on the European market, the Commission will convene a meeting with Member States If it is found that the price evolution does not correspond to market fundamentals, the Commission may either allow Member States to bring forward the auctioning of a part of the quantity to be auctioned, or allow them to auction up to 25 of the remaining allowances in the new entrant reserve. The price of allowances is determined by supply and demand and reflects fundamental factors like economic growth, fuel prices, rainfall and wind availability of renewable energy and temperature demand for heating and cooling etc A degree of uncertainty is inevitable for such factors The markets, however, allow participants to hedge the risks that may result from changes in allowances prices. Are there any provisions for linking the EU ETS to other emissions trading systems. Yes One of the key means to reduce emissions more cost - effectively is to enhance and further develop the global carbon market The Commission sees the EU ETS as an important building block for the development of a global network of emission trading systems Linking other national or regional cap-and-trade emissions trading systems to the EU ETS can create a bigger market, potentially lowering the aggregate cost of reducing greenhouse gas emissions The increased liquidity and reduced price volatility that this would entail would improve the functioning of markets for emission allowances This may lead to a global network of trading systems in which participants, including legal entities, can buy emission allowances to fulfil their respective reduction commitments. The EU is keen to work with the new US Administration to build a transatlantic and indeed global carbon market to act as the motor of a concerted international push to combat climate change. While the original Directive allows for linking the EU ETS with other industrialised countries that have ratified the Kyoto Protocol, the new rules allow for linking with any country or administrative entity such as a state or group of states under a federal system which has established a compatible mandatory cap-and-trade system whose design elements would not undermine the environmental integrity of the EU ETS Where such systems cap absolute emissions, there would be mutual recognition of allowances issued by them and the EU ETS. What is a Community registry and how does it work. Registries are standardised electronic databases ensuring the accurate accounting of the issuance, holding, transfer and cancellation of emission allowances As a signatory to the Kyoto Protocol in its own right, the Community is also obliged to maintain a registry This is the Community Registry, which is distinct from the registries of Member States Allowances issued from 1 January 2013 onwards will be held in the Community registry instead of in national registries. Will there be any changes to monitori ng, reporting and verification requirements. The Commission will adopt a new Regulation through the comitology procedure by 31 December 2011 governing the monitoring and reporting of emissions from the activities listed in Annex I of the Directive A separate Regulation on the verification of emission reports and the accreditation of verifiers should specify conditions for accreditation, mutual recognition and cancellation of accreditation for verifiers, and for supervision and peer review as appropriate. What provision will be made for new entrants into the market. Five percent of the total quantity of allowances will be put into a reserve for new installations or airlines that enter the system after 2013 new entrants The allocations from this reserve should mirror the allocations to corresponding existing installations. A part of the new entrant reserve, amounting to 300 million allowances, will be made available to support the investments in up to 12 demonstration projects using the carb on capture and storage technology and demonstration projects using innovative renewable energy technologies There should be a fair geographical distribution of the projects. In principle, any allowances remaining in the reserve shall be distributed to Member States for auctioning The distribution key shall take into account the level to which installations in Member States have benefited from this reserve. What has been agreed with respect to the financing of the 12 carbon capture and storage demonstration projects requested by a previous European Council. The European Parliament s Environment Committee tabled an amendment to the EU ETS Directive requiring allowances in the new entrant reserve to be set aside in order to co-finance up to 12 demonstration projects as requested by the European Council in spring 2007 This amendment has later been extended to include also innovative renewable energy technologies that are not commercially viable yet Projects shall be selected on the basis of o bjective and transparent criteria that include requirements for knowledge sharing Support shall be given from the proceeds of these allowances via Member States and shall be complementary to substantial co-financing by the operator of the installation No project shall receive support via this mechanism that exceeds 15 of the total number of allowances i e 45 million allowances available for this purpose The Member State may choose to co-finance the project as well, but will in any case transfer the market value of the attributed allowances to the operator, who will not receive any allowances. A total of 300 million allowances will therefore be set aside until 2015 for this purpose. What is the role of an international agreement and its potential impact on EU ETS. When an international agreement is reached, the Commission shall submit a report to the European Parliament and the Council assessing the nature of the measures agreed upon in the international agreement and their implications, i n particular with respect to the risk of carbon leakage On the basis of this report, the Commission shall then adopt a legislative proposal amending the present Directive as appropriate. For the effects on the use of credits from Joint Implementation and Clean Development Mechanism projects, please see the reply to question 20.What are the next steps. Member States have to bring into force the legal instruments necessary to comply with certain provisions of the revised Directive by 31 December 2009 This concerns the collection of duly substantiated and verified emissions data from installations that will only be covered by the EU ETS as from 2013, and the national lists of installations and the allocation to each one For the remaining provisions, the national laws, regulations and administrative provisions only have to be ready by 31 December 2012.The Commission has already started the work on implementation For example, the collection and analysis of data for use in relation to carbon l eakage is ongoing list of sectors due end 2009 Work is also ongoing to prepare the Regulation on timing, administration and other aspects of auctioning due by June 2010 , the harmonised allocation rules due end 2010 and the two Regulations on monitoring and reporting of emissions and verification of emissions and accreditation of verifiers due end 2011.